Finland släpar efter – examina måste bli jämförbara!
Nordiska rådets kulturutskott diskuterade på sitt möte i Köpenhamn 26 mars missförhållanden kring ungdomars och studerandes rörlighet. Utskottet beslöt börja lösa upp de gränshinder unga och studerande stöter på i Norden. Ett synnerligen viktigt sätt att förbättra rörligheten för ungdomar och studerande i Norden är att examina blir jämförbara. Här släpar Finland efter, för det är det enda europeiska land, som ännu inte har behandlat och godkänt referensramen för examina.
Europaparlamentets och Europarådets rekommendation (2008/C111/01/EU) om att grunda en europeisk referensram för examina för att främja livslångt lärande (EQF) gavs första gången redan 23.4.2008. I Finland konstaterades det redan i Utvecklingsplanen för utbildningen (KESU) 2007 – 2012 att man till år 2010 ska bereda en nationell referensram som beskriver examina och annat kunnande. Också i KESU för 2011 – 2016 är internationalism, examina jämförbara på europeisk nivå och ökad rörlighet viktiga mål.
Den första regeringspropositionen om lag till nationell referensram för examina och annat kunnande (HE 165/2010) gavs till riksdagen och vidare till kulturutskottet i början av 2011. Kulturutskottets ordförande Raija Vahasalo (Saml.) gick inte med på att ta upp frågan i utskottet. Katainens regering gav våren 2012 en proposition (HE 38/2012), och ärendet har fortfarande inte behandlats på grund av Vahasalos fortsatta bromsning.
Eftersom vi saknar en referensram känner andra länder inte till hur finländska examina placerar sig i den europeiska referensramen. Därför har studerande och de, som avlagt en examen, inte i sina betyg internationellt jämförbar information om examensnivå, vilket i värsta fall kan leda till att examen bedöms som lägre än den i verkligheten är.
Det är med tanke på vår framtid viktigt att finländska examina klarar sig internationellt, därför arbetar vi socialdemokrater i Norden för att främja den nationella referensramen. Förhoppningsvis förstår också Samlingspartiet hur viktig internationalismen är för att studerande ska ha framgång och sluter upp med oss för att främja bildning och internationalism.
På Nordiska rådets möte 26.3.2015
De finländska socialdemokraterna i Nordiska rådet
Tuula Peltonen
Eeva-Johanna Eloranta
Publicerat i Arbedarbladet: http://arbetarbladet.fi/finland-slapar-efter-examina-maste-bli-jamforbara/
Suomi jälkijunassa - tutkinnot vertailukelpoisiksi!
Pohjoismaiden neuvoston kulttuurivaliokunta keskusteli Kööpenhaminan kokouksessaan 26.3. nuorten ja opiskelijoiden liikkuvuudesta ja siihen liittyvistä epäkohdista. Valiokunta päätti ryhtyä purkamaan nuorten ja opiskelijoiden kohtaamia rajaesteitä Pohjoismaissa. Erityisen tärkeä keino parantaa nuorten ja opiskelijoiden liikkumista Pohjoismaissa on tutkintojen vertailukelpoisuus. Tässä asiassa Suomi on jälkijunassa, sillä se on ainoa Euroopan maa, joka ei ole vielä käsitellyt ja hyväksynyt tutkintojen viitekehystä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2008/C111/01/EY) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF) annettiin ensimmäistä kertaa jo 23.4.2008. Suomessa jo Koulutuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) 2007 - 2012 todettiin, että valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä. Myös vuosien 2011 - 2016 KESU:ssa kansainvälisyys, eurooppalaisella tasolla osaamisen vertailtavuus ja liikkuvuuden lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita.
Ensimmäinen hallituksen esitys laiksi tutkintojen ja muun osaamisen kansallisesta viitekehyksestä HE 165/2010 annettiin eduskunnalle ja edelleen sivistysvaliokunnalle alkuvuodesta 2011. Silloin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ei suostunut ottamaan asiaa valiokunnan käsittelyyn. Kataisen hallitus antoi eduskunnalle esityksen HE 38/2012 keväällä 2012, ja asia on yhä käsittelemättä Vahasalon jatkuvan jarruttelun johdosta.
Viitekehyksen puuttumisen johdosta muilla mailla ei ole tietoa Suomen tutkintojen sijoittumisesta eurooppalaiseen viitekehykseen. Tästä syystä opiskelijoilla ja tutkinnon suorittaneilla ei ole todistuksissaan kansainvälisesti vertailukelpoista informaatiota tutkinnon tasosta, mikä pahimmassa tapauksessa saattaa johtaa tilanteeseen, jossa tutkinto arvotetaan alemmaksi kuin se todellisuudessa on.
Tulevaisuutemme kannalta on tärkeää, että suomalaiset tutkinnot pärjäävät kansainvälisesti, siksi me sosialidemokraatit Pohjoismaissa toimimme kansallisen viitekehyksen edistämisen puolesta. Toivottavasti myös Kokoomus ymmärtää kansainvälisyyden tärkeyden opiskelijoiden menestymiselle ja liittyy seuraamme edistämään sivistystä ja kansainvälisyyttä.
Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa 26.3.2015
Suomen sosialidemokraatit Pohjoismaiden neuvostossa
Tuula Peltonen
Eeva-Johanna Eloranta
